Musikaalit vetävät väkeä

Suuri näyttämö on teatteria johdettaessa ongelma. On harvoja teoksia, jotka täyttävät ne ehdot, joilla suuren näyttämön kokoista tuotantoa voidaan lähteä rakentamaan. Ensinnäkin, näytelmän pitää olla sellainen, että se kerää katsomoon väkeä. Tällöin puhutaan suuren yleisön mausta, eli sisältö ei saa olla liian taiteellinen, siinä on hyvä olla mukana musiikkia tai jotain muuta kevyttä ja aihepiirin pitää olla sellainen, että se voi vedota ison kansanosan makuun. Musikaalit täyttävät hyvin nämä edellä mainitut ehdot ja onpa joidenkin pohjalta tehty jopa elokuva. Toinen lajityyppi mikä vetoaa yleisöön on farssi. Niitä Helsingissä on tehnyt ansiokkaasti Lilla Teatern.

Kansainvälisten musikaalituotantojen haasteet

Helsingin Kaupunginteatteri on tunnettu musikaaleistaan. Se on tehnyt teatterista myös suositun. Kansainväliset musikaalituotannot ovat kuitenkin kalliita. Niiden esittämistä on säädelty erilaisilla rajoituksilla, joiden toteuttaminen teatterin rahoituksen puitteissa voi olla haastavaa, jopa mahdotonta. Aiempina vuosikymmeninä teatterit pystyivät hyvin ottamaan ohjelmistoonsa jonkin klassisen musikaalin, kuten vaikkapa Sound of Musicin. Nykyään ehdot tekemiselle voivat kuitenkin olla niin kovat yhdistettyinä kalliisiin esitysmaksuihin, että teatterit joutuvat luopumaan tunnettujen musikaalien esittämisestä.

Vain vanhempaa kerrostumaa olevat musikaalit voivat tulla kysymykseen, mutta ne eivät taas välttämättä vedä yhtä hyvin väkeä kuin vaikkapa Andrew Lloyd Webberin Oopperan kummitus tai musikaaliklassikko Les Miserables. Joskus ollaan päädytty siihenkin ratkaisuun, että kun ei ole pystytty ostamaan kalleinta versiota musikaalista, on ostettu halvempi. Tällainen oli Oopperan kummitus Helsingin kaupunginteatterissa 90-luvun alkupuolella. Webberin musikaaliin ei ollut varaa, siksi ostettiin vähemmän kuuluisan säveltäjän tekemä toinen versio musikaalista. Yleisölle ”väärä” Oopperan kummitus oli iso pettymys.

Kantaesitykset

Suomalaiset kantaesitykset ovat olleet joidenkin teatterien ratkaisu tähän ongelmaan. Jos musikaali on kotimaista tekoa, sen oikeudet on paljon helpompi saada. Usein tekijät voivat jopa osallistua teoksen näyttämölle saattamiseen. Tätä on onnistuneesti toteutettu esimerkiksi Tampereen Työväen Teatterissa, jossa teatterinjohtaja Riku Suokkaan aikakaudella 2000-luvun alkupuolella esitettiin mm. huippusuosittua Vuonna ’85 musikaalia, joka tunnetaan myös nimellä Manserock-musikaali. Näytelmästä tuli mahtava menetys. Yhteensä sillä oli yli 230 000 katsojaa. Sitä voidaan pitää Suomen katsotuimpana kotimaisena musikaalina, josta tehtiin sittemmin myös elokuva. Musikaalilla oli tavoitteena saada myös miehet yleisöön ja tässä onnistuttiin yli odotusten.