Kansallisteatterin monet tähdet
Suomen vanhimpana suomenkielisenä teatterina Kansallisteatteria voi kiittää siitä, että moni näyttelijäsukupolvi on saanut kasvaa sen suojissa. Pitkät sopimukset tai kiinnitykset, kuten teatterimaailmassa tavataan sanoa, ovat mahdollistaneet sen, että näyttelijä on saanut oppia työn kautta näyttelemisen taidetta.
Ensimmäisiä suuren yleisön tuntemia tähtiä olivat kotimaisista elokuvista tutut Ansa Ikonen, Tauno Palo, Joel Rinne, Jussi Jurkka, Emma Väänänen, Irma Seikkula ja Eeva-Kaarina Volanen. Kaikki olivat myös teatterinäyttelijöitä, ja heillä oli oma kannattajakuntansa myös teatteriyleisön parissa. Tauno Palo oli suuri tähti elokuvissa jo siinä vaiheessa, kun hän vielä Kansallisteatterissa oli avustavissa rooleissa.
Ennen elokuvan suuria nimiä Kansallisteatterissa ja sen edeltäjässä Suomalaisessa teatterissa oli klassisia näyttelijöitä, joista kuuluisin on todennäköisesti Ida Aalberg, joka herätti ihastusta 1880-luvulla esimerkiksi Henrik Ibsenin Nukkekodin Nora-roolillaan. Nukkekotia näyteltiin Suomalaisen teatterin toimiessa Arkadian teatterissa. Sen jälkeen Aalbergilla oli useita menestyksiä myös kansainvälisesti. Hän myös tapasi opintoretkellään näytelmäkirjailija Henrik Ibsenin henkilökohtaisesti. Muita Aalbergin menestysrooleja olivat mm. Schillerin Maria Stuart ja Minna Canthin Työmiehenvaimossa Homssantuun rooli. Vaikka Aalberg ei ehtinyt varsinaisesti juuri näytellä Kansallisteatterin uudessa rakennuksessa Rautatientorin laidalla, hänen muotokuvansa voi yhä nähdä Suuren näyttämön lämpiössä. Edelfeltin maalaus vaaleassa puvussa olkansa yli katselevasta Aalbergista on monelle tuttu.
Teatterissa tapahtuvalle näyttelijäntyölle ominainen piirre on sen katoavaisuus: kun näytelmän esittäminen lopetetaan, myös näytteliijän roolityö katoaa historiaan. Jäljelle jäävät vain aikalaisten kuvaukset.
Tarmo Manni on näyttelijä, joka oli omana aikanaan superjulkkis, mutta jonka asema ei enää nykykatsojalle välity. Manni teki 44 vuotta kestävän uran Kansallisteatterissa. Hän oli armoitettu esiintyjä, jonka kerrotaan viihdyttäneen myös kanssanäyttelijöitään vapaa-ajalla esimerkiksi Kansallisteatterin omassa ruokalassa Morkussa. Teatterirooleissa suuri menestys oli mm. Tennesee Williamsin kirjoittama Lasinen eläintarha. Suurin hitti Tarmo Mannin uralla oli kuitenkin vuonna 1980 ensi-iltansa saanut Mielipuolen päiväkirja. Manni esitti roolia loppujen lopuksi 346 kertaa. Myös ulkomailla esitys sai ihastuneen vastaanoton.
Vuosien varrella Kansallisteatterissa on nähty lukuisia suuria näyttelijöitä, joiden nimet eivät välttämättä ole isolle yleisölle tuttuja, mutta ovat rooleissaan toteuttaneet näyttämötaidetta parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka talteen ei ole jäänytkään muuta kuin ehkä unohtumattomat muistot yleisössä istuneen katsojan mielessä.